Polttopuiden teko mielessä? Valitse välineet käyttömäärän mukaan

Kevät on paras aika ajatella tulevaa lämmityskautta. Polttopuiden teko palkitsee kahdesti: saat lämpöä talvella ja kehoa hellivää työtä kesällä. Käymme tässä läpi, miten polttopuiden teko etenee katkonnasta siihen, että puut ovat kuivina varastossa, ja millä välineillä pääset liikkeelle. Lähtökohtana on, että puuta sinulla on jo, eikä sitä tarvitse erikseen hankkia.

Jos teet polttopuuta mökille, varaavaan takkaan tai koko talon päälämmityksen materiaaliksi, oikea välinesetti säästää aikaa, rahaa ja selkää. Ja jos mietit, tarvitsetko halkaisukoneen tai klapikoneen vai riittääkö kirves, saat vastauksen muutaman kappaleen päästä.

Miksi polttopuiden teko itse kannattaa?

Itse tehty polttopuu on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys, mikäli puuta on saatavilla. Nykyinen sähkön hinta saa yhä useamman tarttumaan moottorisahaan.

Taloudellisesti tekeminen kannattaa, kun raaka-ainetta on saatavilla ja työhön löytyy aikaa. Valmiin polttopuun kuutiohinta on kivunnut viime vuosina selvästi ylöspäin, joten kymmenen kuution vuosikulutuksella ero itse tehtyyn on tuntuva.

Rahan lisäksi polttopuiden teossa on jotain muutakin. Ulkoilmassa tehty fyysinen työ tasapainottaa istumatyötä. Tuoreet pöllit tuoksuvat keväisenä iltana paremmalta kuin mikään, ja valmis pilkepino on konkreettinen todiste tehdystä työstä.

Mitä polttopuiden teko vaatii alusta loppuun?

Polttopuun teko jakautuu kolmeen vaiheeseen: katkonta, pilkonta ja kuivatus. Tukki pitää ensin katkoa sopivaan mittaan ja sitten halkaista klapeiksi, jonka jälkeen klapit kuivuvat käyttökuivuuteen. Kahteen ensimmäiseen vaiheeseen on kolme vaihtoehtoa: kirves, halkaisukone tai klapikone. Valinta riippuu puumäärästä, puun paksuudesta ja siitä, kuinka paljon haluat säästää selkääsi.

Kirves ja moottorisaha

Perinteinen yhdistelmä sopii pieneen vuosierään ja sille, joka haluaa yhdistää polttopuiden teon kuntoiluun. Moottorisahalla katkot rangat sopivan mittaisiksi pölleiksi ja kirveellä halot ne klapeiksi. Tässä vaiheessa turvavarusteet (linkki: https://www.uittokalusto.fi/metsatyot/tyoasut/metsurin-tyo-ja-turva-asut.html) eivät ole suositus vaan edellytys. Kypärä, visiiri, kuulosuojaimet, viiltosuojahousut ja turvasaappaat puetaan päälle aina, vaikka sahattavaa olisi vain pieni erä.

Mitta valitaan tulisijan mukaan. Tavallisin pituus Suomessa on 33 cm, joka käy useimpiin takkoihin ja puukiukaisiin. Varaavaan takkaan ja keskuslämmityskattilaan mennään usein 50 cm:n mittaan, ja pienempi kamina saattaa vaatia 25 cm.

Halkaisukone

Halkaisukone eli halkomakone on hydraulinen kone, joka halkaisee valmiiksi katkotut pöllit klapeiksi. Se on kotikäytön yleisin vaihtoehto, kun puut on jo sahattu mittaan moottorisahalla. Kun vuosikulutus kasvaa ja kirves alkaa käydä raskaaksi, halkaisukone säästää selkää ja aikaa huomattavasti.

Työnkulku on sama kuin kirveellä: moottorisaha katkoo pöllit mittaan, halkaisukone halkaisee ne klapeiksi. Moottorisahan turvavarusteet tarvitaan edelleen, ja halkaisukoneen käytössä tärkein turvalaite on kaksin käsin ohjattava käyttövipu.

Klapikone

Klapikone on yhdistelmäkone, joka hoitaa sekä katkonnan että halkaisun samassa työvaiheessa. Syötät rangan koneeseen, ja ulos tulee valmiita klapeja. Erillistä moottorisahatyötä ei tarvita, mikä nopeuttaa työtä huomattavasti.

Klapikone alkaa kannattaa, kun vuosikulutus kasvaa tai haluat tehdä polttopuut mahdollisimman vähällä käsityöllä. Vertaa halkaisukoneiden ja klapikoneiden malleja verkkokaupassamme (linkki: https://www.uittokalusto.fi/metsatyot/polttopuut/klapikoneet.html).

Kuivatus on vaihe, jonka moni aloittelija aliarvioi. Tuoreen puun kosteus on 40–60 prosenttia, ja tulisijaan sopiva kuivuus on 15–20 prosenttia. Kuivuminen kestää yhden tai kaksi kesää riippuen puulajista ja siitä, miten puut ovat pinottu. Tärkeintä on varmistaa, että kuivumiseen on riittävä tuuletus. Ilmava liiteri, pilkehäkit tai laadukkaat klapisäkit https://www.uittokalusto.fi/metsatyot/polttopuut/klapisakit.html toimivat kaikki, kunhan pohja on kuiva ja yläpuoli suojattu sateelta. Sadesuojaksi pressu käy, kun jätät sivut ilmakierrolle auki.

Mitkä välineet valitset käyttömäärän mukaan?

Oikea välinesetti riippuu siitä, kuinka paljon polttopuuta teet vuodessa. Aloittelijan tyypillinen virhe on hankkia liian kevyt tai liian järeä kone. Alla oleva karkea ohjenuora toimii useimmille.

1–3 kuutiota vuodessa

Tämä määrä tarkoittaa takkaa tai satunnaista mökkikäyttöä. Tähän riittää kevyt kotiluokan moottorisaha, hyvä kirves ja muutama klapisäkki. Halkaisukonetta ei vielä tarvita. Perinteinen halkaisukirves riittää, ja akkusaha on varteenotettava vaihtoehto polttomoottorille. Investointi pysyy maltillisena, ja välineet sopivat muihinkin pihatöihin.

3–8 kuutiota vuodessa

Tässä vaiheessa kirves alkaa käydä raskaaksi. Kevyt halkaisukone säästää selkää ja aikaa. Moottorisahaksi kannattaa harkita keskiluokan konetta, jossa on riittävä teho paksumpiin runkoihin. Siirrettävät klapisäkit helpottavat puiden kuljetusta pihasta liiteriin.

8–20 kuutiota vuodessa

Tämä määrä tarkoittaa päälämmitystä puulla tai isoa varaavaa takkaa. Nyt halkaisukoneesta tulee välttämättömyys. Vahva hydraulinen halkaisukone, jossa halkaisuvoima on 6–12 tonnia, tekee pitkästä työpäivästä siedettävän. Moottorisahaksi kannattaa valita järeämpi malli, ja työnkulun kannattaa miettiä valmiiksi. Mieti etukäteen, missä pöllit katkotaan, mihin halkaistut klapit kulkeutuvat ja missä pino kuivuu.

Yli 20 kuutiota vuodessa

Tämä määrä tulee vastaan yllättävän monella. Päälämmitys puulla, maatila, iso kiinteistö tai usean talousrakennuksen lämmittäminen nostavat vuosikulutuksen helposti yli 20 kuution, vaikka kyse ei vielä olisikaan ammattikäytöstä. Nyt työnkulun kannattaa olla mietitty loppuun saakka: vahva hydraulinen halkaisukone, mekaaninen syöttöpöytä ja kuljettimet nopeuttavat työtä huomattavasti. Varsinaiseen ammattikäyttöön ja myyntipuuhun siirryttäessä puhutaan vielä järeämmästä kalustosta kuten traktorikäyttöisestä halkaisukoneesta tai yhdistelmäkoneesta katkaisulla. Valikoimastamme löydät koneen jokaiseen vuosikulutukseen, ja tarvittaessa kannattaa pyytää apua mitoituksen ja malliston valinnassa.

Milloin teet mitäkin polttopuiden tekoa varten?

Polttopuiden teon vuosirytmi noudattaa käytännön ketjua: kaato ja katkonta talvella/kevättalvella, pilkonta kevättalvella, kuivatus kesän yli ja varastointi syksyllä. Kun rytmi kerran istuu kalenteriin, työ etenee itsestään vuosi toisensa jälkeen.

Talvella eli joulu–helmikuussa kaadat ja katkot puut. Puu alkaa kuivua jo pystyssä pakkasilla, ja kaato sujuu lumen päällä siistimmin kuin kesällä. Näin saat raaka-aineen pihaan valmiiksi mittoihin sahattuna ja odottamassa kevättalven pilkontaa.

Kevättalvella eli maalis–huhtikuussa teet klapit. Ilma on kuivaa, kevättuuli on hyvä kuivattaja ja valoa riittää pitkälle iltaan työskennellä. Tämä on polttopuiden teon kulta-aika, koska pilkotulle puulle jää koko kesä aikaa kuivua loppuun.

Kesällä eli touko-elokuussa pinottu puu kuivuu. Paras kuivumispaikka on aurinkoinen ja tuulinen, mutta sateelta suojattu. Voit tehdä kesällä lisää puita, mutta syksymmällä pilkotut klapit ehtivät harvoin käyttökuivuuteen saman talven aikana.

Syksyllä eli syys-marraskuussa siirrät kuivuneet puut varastoon. Tämä on myös oikea hetki huoltaa sahan ketju, teroittaa kirveet ja tarkistaa halkaisukoneen kunto.

Miten työskentelet turvallisesti?

Polttopuiden teko on yksi kotitalouksien vaarallisimpia töitä. Moottorisahan takapotku, pöllin lipsahdus ja halkaisukoneen huolimaton käyttö aiheuttavat vuosittain onnettomuuksia. Onneksi iso osa niistä on estettävissä oikeilla välineillä ja maltilla.

Turvavarusteet ovat pakolliset jokaisessa vaiheessa. Kypärä visiireineen ja kuulosuojaimineen, viiltosuojahousut, turvasaappaat ja suojakäsineet ovat perussetti. Viiltosuojahousut ovat setin tärkein osa, eikä niitä kannata jättää pois edes lyhyeen työvaiheeseen.

Halkaisukoneen käytössä tärkeintä on kaksin käsin ohjattava käyttövipu. Molemmat kädet pidetään aina käyttövivuissa, ei koskaan puun päällä halkaisun aikana. Hätäpysäytyksen pitää löytyä nopeasti, ja kone pysäytetään aina ennen tukoksen poistamista. Jos ostat käytetyn koneen, tarkista, että CE-merkintä löytyy ja turvalaitteet toimivat.

Varastointi on kolmas turvallisuusasia, jota harva tulee ajatelleeksi. Polttopuita ei saa pinota suoraan asuinrakennuksen seinustalle. Suositeltu etäisyys on vähintään kahdeksan metriä rakennuksesta ja neljä metriä naapurin rajasta.

Kannattaako polttopuut tehdä itse vai ostaa valmiina?

Tämä on oikeastaan kahden kysymyksen yhdistelmä. Onko sinulla aikaa, ja arvostatko työtä itsessään?

Puhtaassa rahalaskelmassa itse teko kannattaa lähes aina, kun puuta on saatavilla. Jos aikaa on enemmän kuin rahaa, itse teko tuottaa säästöä.

Kun vuosikulutus lähenee kymmentä kuutiota, halkaisukoneen hankinta alkaa maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Jaa halkaisukoneen hinta sillä summalla, jonka säästät vuodessa valmiin polttopuun sijaan. Näet nopeasti, miten lyhyt takaisinmaksuaika on.

Kolmas tekijä on työn oma arvo. Moni tekee polttopuut siksi, että se on mukavaa vaihtelua istumatyölle. Sitä ei rahassa mitata.

Mistä aloitat polttopuiden teon?

Jos olet aloittamassa, käy seuraava tarkistuslista läpi ennen ensimmäistä kuutiota:

• Moottorisaha huollettu ja ketju terävä.
• Turvavarusteet kunnossa ja päällä.
• Kirves tai halkaisukone valittu käyttömäärän mukaan.
• Klapisäkit tai pilkehäkit valmiina kuivumista varten.
• Pinopaikka valittu aurinkoiseen, tuuliseen ja sateelta suojattuun paikkaan riittävän etäälle rakennuksista.
• Tutustu moottorisahavalikoimaamme ja halkaisukoneiden valikoimaan verkkokaupassamme (https://www.uittokalusto.fi/) , niin löydät omaan käyttötarpeeseesi sopivan setin. Klapisäkkejä ja pilkehäkkejä kannattaa katsoa samasta paikasta. Jos haluat tarkempaa apua mitoituksessa, soita myymäläämme ja kysy asiantuntijalta.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä polttopuiden teko kannattaa aloittaa?

Aloita arvioimalla vuosikulutuksesi. Hanki peruskalusto käyttömäärän mukaan: moottorisaha, kirves tai kevyt halkaisukone, turvavarusteet ja kuivatustila. Tee ensimmäinen erä pienenä, totuttele välineisiin ja pidennä pinoja sen mukaan, kun rutiini löytyy.

Tarvitseeko polttopuiden tekoon halkaisukoneen?

Ei välttämättä. Jos teet polttopuita alle kolme kuutiota vuodessa, kirves ja kohtuullinen kunto riittävät hyvin. Kun vuosikulutus ylittää viisi kuutiota tai runkojen paksuus alkaa kasvaa, halkaisukone säästää selkää ja aikaa niin paljon, että sitä harvoin kadutaan.

Milloin polttopuut kannattaa tehdä?

Parhaiten polttopuut onnistuvat, kun ne katkotaan ja pilkotaan keväällä. Näin pilkotulle puulle jää koko kesä kuivumista varten, ja puu on valmista seuraavan talven lämmityskauteen. Kesällä ja syksyllä pilkottu puu sopii usein paremmin seuraavan vuoden käyttöön.

Miten polttopuut kuivatetaan oikein?

Pinoa klapit ilmavaan paikkaan, jossa aurinko ja tuuli pääsevät kuivattamaan. Pohjan pitää olla kuiva ja yläpuoli suojattu sateelta, esimerkiksi pressulla. Jätä pinon sivut auki, jotta ilma kiertää. Hyvin pinottu klapikuutio kuivuu yhdessä kesässä käyttökuivuuteen, paksummat puut tarvitsevat kaksi kesää.

Kuinka pitkäksi klapit kannattaa tehdä?

Mitta valitaan tulisijan mukaan. Tavallisin on 33 cm, joka sopii useimpiin takkoihin, puukiukaisiin ja leivinuuneihin. Varaava takka ja keskuslämmityskattila ottavat usein 50 cm:n klapia, ja pienempi kamina saattaa vaatia 25 cm. Tarkista oman tulisijasi ohjeet ennen katkontaa.

Kimmo Höglund
Myyntipäällikkö, Metsätarvikkeet