Kyllä leikkaa – viilaa moottorisahan teräketju purevaksi

Terävä teräketju puree puuhun kevyesti ja sahaus on sujuvaa. Kun ketju tylsyy, työ hidastuu ja muuttuu raskaaksi. Silloin sahaaja alkaa tehdä sahan töitä ja onnettomuusriski kasvaa.

Ammattimetsuri yleensä tarkistaa teräketjun terävyyden tankatessa ja viilaa heti, jos sahatessa huomataan tylsyyden merkkejä. Ketjua ei päästetä loppuun asti tylsäksi, sillä oikeaan aikaan tehty kevyt viilaus säästää sahaa ja terälevyä. Samalla sahaus pysyy kevyempänä, tarkempana ja hallitumpana. Teroitus ei ole voimalaji. Hyvä jälki syntyy siitä, että jokainen hammas viilataan samalla tavalla, oikeilla työkaluilla, oikeassa kulmassa ja samaan mittaan.

Säännöllinen teroitus tekee sahaamisesta kevyttä ja tasaista 

Usein järkevintä on ottaa tavaksi tehdä kevyt viilaus ennen pidempää sahausta. Terävä teräketju tekee selkeää, karkeaa lastua ja sahaus on sujuvaa. Kun lastu muuttuu hienojakoiseksi sahanpuruksi, leikkuuhampaan särmä on pyöristynyt eikä ketju enää leikkaa puuta kunnolla.

Sahausjälki kertoo myös ketjun kunnosta. Jos saha alkaa puoltaa sivulle tai leikkaus lähtee kaartumaan, ketjun oikean ja vasemman puolen leikkuuhampaat eivät todennäköisesti leikkaa samalla tavalla. Syynä voivat olla eripituiset leikkuuhampaat, eri viilauskulma tai toisen puolen tylsyminen. Jos ketju on varmasti tasaisesti teroitettu, mutta saha puoltaa silti, kannattaa tarkistaa myös terälevyn kunto.

Tylsän ketjun huomaa viimeistään siitä, että sahaus alkaa käydä voimille. Terävä ketju vetää itseään puuhun lähes omalla painollaan, mutta tylsällä ketjulla sahatessa sahaa pitää painaa. Sahaus voi muuttua nykiväksi ja saha alkaa täristää. Samalla kasvaa riski siihen, että sahaaja alkaa korjata tilannetta voimalla tekniikan sijaan. 
Teroitusväli riippuu sahauksesta. Puhdas, tuore puu kuluttaa ketjua vähän, mutta hiekkainen kaarna, kuiva tai jäätynyt puu sekä osumat maahan tai kiveen tylsyttävät sen nopeasti. Ketjua kannattaa viilata vähän ja usein: muutama viilanveto työn lomassa riittää pitkälle, kun terä ei ole vielä päässyt pahasti tylsäksi. 

Oikeat välineet tekevät teroituksesta tarkan 

Moottorisahan teräketjussa työn tekee leikkuuhammas. Sen ylä- ja sivulevyn särmä leikkaa puusta lastun irti. Leikkuuhampaan edessä oleva puruhammas (tai syvyydensäätöhammas tai purupiikki) määrää, kuinka paksun lastun hammas ottaa kerralla.

Moottorisahan teräketjun leikkuuhampaat teroitetaan pyöröviilalla. Viilan koko valitaan ketjun mukaan ja viilassa olevat teräketjun merkinnät tulevat olla samat kuin teräketjussa. Oikean koon voi tarkistaa esimerkiksi laipasta tai teräketjun tuotepakkauksesta. Tyypillisiä pyöröviilan kokoja ovat esimerkiksi 4,0 mm, 4,8 mm, 5,2 mm ja 5,5 mm. Pelkkä ketjun jako ei silti aina riitä varmaksi tiedoksi, sillä samalla jaolla voi olla erilaisia ketjumalleja. Siksi valmistajan ohje on paras lähtökohta.

Viilan kanssa kannattaa käyttää viilanohjainta. Se auttaa pitämään viilan oikealla korkeudella ja kulman samana hampaasta toiseen. Kokeneelta viilaus onnistuu käsivaraltakin, mutta viilanohjain parantaa toistettavuutta etenkin maastossa, jossa työasento ei aina ole paras mahdollinen.

Puruhampaita varten tarvitaan lattaviila sekä ketjulle sopiva syvyysmittari tai viilanohjain. 
Jos käytössä on kovapalaketju eli widia-ketju, niin tarvitaan ketjulle sopiva timanttiviila tai teroituskoneeseen tarkoitettu timanttilaikka. Ilman oikeaa teroitusvälinettä kovapalaketjua ei kannata yrittää viilata itse.

Uittokaluston valikoimasta löytyy viila- ja teroitustarvikkeita  eri ketjuille ja apua saa aina kysymällä.  

Tue moottorisaha hyvin ennen teroittamista 

Terän teroitus onnistuu parhaiten, kun saha pysyy tukevasti paikallaan. Verstaalla terälevyn voi kiinnittää kevyesti ruuvipenkkiin tai viilaustukeen. Metsässä hyvä apu on teroitusteline eli kanto- tai tukkipuristin, jolla terälevyn saa tukevasti kiinni esimerkiksi kantoon.

Tarkista ennen viilaamista, että teräketju on napakalla. Teroitusta varten ketjun voi kiristää hieman normaalia käyttökireyttä tiukemmalle, jotta se ei notku tai liiku viilan mukana. Löysä ketju tekee viilauksesta epätarkkaa ja hidastaa työtä. Kun teroitus on valmis, säädä ketju takaisin normaaliin käyttökireyteen.

Käytä teroittaessa käsineitä, sillä tylsäkin ketju tekee sormeen helposti haavan.

1. Aloita tarkistamalla ketjun kunto. Jos leikkuuhampaissa on halkeamia tai lohkeamia, vetolenkit ovat vaurioituneet tai niittaukset ovat löystyneet, ketju on vaihdettava uuteen. Ketju vaihdetaan myös silloin, kun leikkuuhampaat ovat kuluneet valmistajan kulumismerkkiin asti.
2. Jos ketju on ehjä, etsi lyhyin tai eniten vaurioitunut leikkuuhammas ja tee siitä mittahammas. Muut hampaat viilataan samaan pituuteen, jotta ketju leikkaa suoraan. Aloituskohta kannattaa merkitä tussilla, jotta tiedät, milloin olet viilannut koko teräketjun kierroksen.
3. Ketjujarru voidaan kytkeä päälle viilauksen ajaksi, jotta ketju pysyy paikallaan. Kun ketjua pitää siirtää seuraaviin hampaisiin, vapauta ketjujarru, vedä ketjua käsin eteenpäin ja lukitse se taas paikalleen. Toiset pitävät jarrun vapaana ja siirtävät ketjua käsin, kumpikin tapa toimii. 

Näin leikkuuhampaat viilataan 

1. Aseta viilanohjain ketjun päälle.
   Jos ohjaimessa on nuolet, niiden tulee osoittaa ketjun kulkusuuntaan eli terälevyn kärkeä kohti. Varmista, että ohjain asettuu kunnolla ketjua vasten.
2. Aseta viila oikeaan kohtaan.
   Viilan tulee olla leikkuuhampaassa niin, että se muotoilee sekä sivulevyn että ylälevyn leikkuusärmää. Oikealla korkeudella pieni osa viilasta jää leikkuuhampaan ylälevyn yläpuolelle. Viilanohjain auttaa pitämään korkeuden oikeana.
3. Noudata ohjaimen ja ketjun kulmamerkkejä.
   Useimmissa tavallisissa teräketjuissa viilauskulma on noin 30°, mutta ketjumalli ratkaisee. Monessa leikkuuhampaassa on viilausmerkki, joka auttaa pitämään suunnan oikeana. Jos käytössä on rullallinen viilanohjain, noudata sen omaa ohjetta: joissakin malleissa viila asetetaan 90° kulmaan ohjaimen rullia vasten.
4. Viilaa sisältä ulospäin.
   Vie viila leikkuuhammasta vasten tasaisella työntöliikkeellä. Käytä koko viilan pituutta. Viila leikkaa työntösuuntaan, joten paluuliikkeellä se nostetaan kevyesti irti hampaasta. Edestakainen hankaaminen kuluttaa viilaa eikä paranna teroitusjälkeä.
5. Viilaa vain sen verran kuin tarve.
   Tavallisessa ylläpitoteroituksessa muutama veto hammasta kohti riittää, jos ketjua ei ole päästetty pahasti tylsäksi. Kiveen, maahan tai hiekkaiseen kuoreen osunut hammas vaatii enemmän viilausta. Tärkeintä ei ole vetojen määrä, vaan se, että leikkuusärmä puhdistuu ja hampaista tulee mahdollisimman samanmittaisia.
6. Viilaa ensin toinen puoli.
   Viilaa ensin kaikki samaan suuntaan osoittavat leikkuuhampaat eli käytännössä joka toinen hammas. Kun ensimmäinen puoli on valmis, käännä saha tai vaihda työasento ja viilaa vastakkaiseen suuntaan osoittavat hampaat samalla tavalla.
7. Pidä liike samanlaisena.
   Älä vaihda otetta ja kulmaa kesken viilauksen. Hyvä teroitusjälki syntyy toistosta: sama liike, sama kulma, sama korkeus ja hampaat samaan mittaan. 

Muista tarkistaa ja viilata myös puruhampaat

Leikkuuhampaita viilatessa hammas lyhenee ja sen muoto muuttuu. Siksi myös puruhampaiden korkeus pitää tarkistaa säännöllisesti.

Puruhampaita ei yleensä viilata joka teroituskerralla. Normaalissa käytössä tarkistus tehdään noin 3–5 leikkuuhampaiden teroituskerran välein. Jos ketjua on viilattu paljon esimerkiksi kiveenleikkaamisen jälkeen, syvyys kannattaa tarkistaa heti samalla kertaa.

Tarkista puruhampaiden korkeus ketjulle sopivalla viilausmallilla tai syvyystulkilla. Aseta malli ketjun päälle valmistajan ohjeen mukaan. Jos purupiikki nousee mallin aukosta esiin, madalla se lattaviilalla mallin tasalle. Joissakin viilausmalleissa on eri asetukset pehmeälle ja kovalle puulle. Pehmeässä sulassa havupuussa ketju voi ottaa hieman reippaamman lastun kuin kovassa tai jäätyneessä puussa. 

Moottorisahan teroituskone säästää aikaa ja vaivaa 

Käsiviila on hyvä ja nopea tapa pitää ketju kunnossa, kun teroitus tehdään säännöllisesti. Se kulkee mukana metsässä ja palauttaa terän purevuuden nopeasti.

Teroituskone on hyvä apu silloin, kun ketjuja on paljon, hampaat ovat kuluneet epätasaisiksi tai ketju on saanut kunnolla osumaa. Koneella hampaat saadaan samaan kulmaan ja samaan mittaan, kun säädöt tehdään oikein.

Sähköteroitin lukitsee teroituskulman mekaanisesti, jolloin jokainen hammas voidaan hioa samaan mittaan ja samaan kulmaan. Se on erityisen hyödyllinen aktiivisessa käytössä, kun ketjuja kertyy useampia ja niitä halutaan huoltaa kerralla kuntoon.

Uittokaluston valikoimasta löytyvät moottorisahan ketjun teroituskoneet ja -tarvikkeet, kuten Oregon X-Grinder -sarjan teroittimet. Sähköteroitin maksaa itsensä takaisin nopeasti aktiivisessa käytössä, ja sopii sekä ammattilaisille että harrastajille. 

Säännöllisen ja huolellisen viilauksen huomaa sahatessa 

Hyvin viilattu ketju vetää sahaa puuhun ilman painamista. Saha ei täristä eikä puolla ja purusta tulee selkeää lastua.

Jos ketju on terävä mutta saha vetää vinoon, vika on usein hampaiden pituuserossa tai siinä, että toinen puoli on viilattu eri kulmaan kuin toinen. Jos ketju tärisee ja puree liian ahnaasti, puruhampaat voivat olla liian matalat. Jos taas ketju tekee purua eikä vedä kunnolla puuhun, purupiikit voivat olla liian korkeat, jolloin leikkuuhammas vain hipaisee puuta, vaikka leikkuuhampaat ovat terävät. Teroituksessa ei siis katsota vain sitä, onko leikkuuhammas terävä, vaan ketjun pitää olla myös tasapainossa.

Myös viila kuluu käytössä. Pyöröviila ei välttämättä näytä huonolta, vaikka sen purevuus olisi jo kadonnut. Kun viila alkaa luistaa hampaan pinnalla ja teroitus vaatii selvästi enemmän painamista, se kannattaa vaihtaa uuteen. Tylsällä viilalla teroitus hidastuu ja jälki jää helposti epätasaiseksi.

Koko teroitusvälineiden valikoima löytyy verkkokaupasta. 

Usein kysyttyä teräketjun teroituksesta

Mistä tiedän oikean viilan koon?

Oikea pyöröviila valitaan ketjun ja ketjutyypin mukaan. Tarkista koko ketjun pakkauksesta, sahan ohjekirjasta tai valmistajan tuotetiedoista.

Tarvitaanko viilanohjain?

Kokeneelta viilaus onnistuu ilmankin, mutta viilanohjain tekee työstä tarkempaa. Se auttaa pitämään viilan oikealla korkeudella ja kulman samana hampaasta toiseen.

Viilataanko kaikki hampaat samalla tavalla?

Kyllä. Ensin viilataan kaikki samaan suuntaan osoittavat leikkuuhampaat ja sen jälkeen vastakkaiseen suuntaan osoittavat leikkuuhampaat. Lopuksi hampaiden pitää olla mahdollisimman samanpituiset.

Milloin ketju pitää vaihtaa?

Ketju vaihdetaan, kun leikkuuhampaat ovat kuluneet valmistajan kulumismerkkiin asti, ketjussa on halkeamia, vetolenkit ovat vaurioituneet tai teroitus ei enää palauta sahaustehoa.

Onko kaikilla ketjuilla sama teroituskulma?

Ei aivan kaikilla, mutta monissa tavallisissa teräketjuissa viilauskulma on 30 astetta. Erikoisketjuissa suositus voi olla toinen,  joten valmistajan ohje kannattaa tarkistaa.

Pitääkö puruhampaita viilata joka kerta?

Ei yleensä joka teroituskerralla. Ne kannattaa tarkistaa noin 3–5 teroituskerran välein.