100% tyytyväisyystakuu
30 vrk ilmainen palautus / vaihto
Vaivatonta ostamista
Monipuoliset maksu- ja toimitustavat
Nopea asiakaspalvelu
Arkisin ma-pe klo 8-16

Viikonlopun vaellusvarusteet

Näin kokoat viikonlopun vaellusvarusteet

Loppukesä ja alkusyksy ovat aloittelevalle retkeilijälle oivallista vaellusaikaa, kun varustuksessa ottaa huomioon viilenevät ja pimenevät illat. Hyttysiä on vähemmän, lämpötila on sopiva, ruska tekee tuloaan ja poluilla on rauhallisempaa kuin kesänsesongilla. 

Mutta myös yöt poikkeavat keskikesästä. Päivällä voi olla lämmintä, vaikka yöllä lämpötila laskee lähelle nollaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että loppukesän varustelistalla pitää olla riittävät varusteet lämpinä pysymiseen myös öisin ja esimerkiksi toimiva valo.  

Ensimmäiselle retkelle kannattaa valita selkeä reitti, jonka varrella on luvallinen yöpymispaikka ja etukäteen tarkistetut vedenottopaikat. Päivämatka saa olla lyhyempi kuin tavallisella päiväretkellä. Rinkka hidastaa kulkua, ja leirin pystyttämiseen on mukavampi jäädä aikaa ennen hämärää.

Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi viikonlopun tärkeimmät vaellusvarusteet, niiden valinnan ja pakkaamisen. Samalla selviää, mihin välineisiin kannattaa hieman panostaa ja mitkä tavarat voit hyvin jättää kotiin. 

Kolme varustetta, joihin kannattaa panostaa

Kaikkia varusteita ei tarvitse hankkia kerralla, mutta tärkeimmät ratkaisevat, palaatko reissulta innnostuneena vai vannoen, ettet lähde enää koskaan. Tärkeimmät ovat kunnolliset kengät, rinkka ja yöpymisvarusteet. Kengillä kävellään koko matka, rinkka kulkee selässä tuntikausia ja makuualustan sekä makuupussin on pidettävä nukkuja lämpimänä. Retkikeittimen ja vaatteita voi vaihtaa myöhemmin, mutta huonosti istuva rinkka voi pilata koko viikonlopun.

Lopullinen varustelista syntyy silti vasta kokemuksen kautta. Ensimmäisen reissun arvokkain tuotos onkin muistiinpanot siitä, mitä olisi pitänyt ottaa mukaan ja mitä et tarvinnut lainkaan.  
Monen tavaran voi ensimmäiselle retkelle myös lainata. Ja tutut, hyväksi havaitut jalkineet voivat olla parempi valinta kuin juuri laatikosta nostetut vaelluskengät. Varusteiden sopivuus ja käyttö selviää vain kokeilemalla, joten pystytä teltta, täytä makuualusta ja käytä keitintä kotona ennen lähtöä.  

Käytä aikaa sopivien vaelluskenkien sovitukseen

Kengät ovat ainoa varuste, joka on käytössä koko matkan, ja rakot jaloissa jo alkumatkassa, pilaavat reissun tehokkaammin kuin yllättävä vesisade. Vaelluskenkiä sovitetaan niillä sukilla, joilla on tarkoitus kävellä. Paras ajankohta sovitukseen on iltapäivä tai ilta, kun jalat ovat päivän mittaan turvonneet. Varpaiden eteen tarvitaan tilaa, mutta kantapää ei saa nousta kengän sisällä. 

Kokeile sovittaessa erityisesti, miten kengät istuvat jalassa alamäessä. Alaspäin astuessa kantapään pitää pysyä paikallaan eivätkä varpaat saa osua kengän kärkeen. Jos varpaat osuvat kärkeen jo myymälän kaltevalla tasolla tai portaissa, ne joutuvat reitillä koville ja vaarana on mustunut kynsi. Myös jalan sivuttaisliike kertoo liian väljästä lestistä.  

Kiinnitä sopivan lestin lisäksi huomiota kengän ominaisuuksiin. Varren korkeus, materiaalin vedenpitävyys ja hengittävyys ja kengän keveys ja jäykkyys kannattaa ainakin huomioida. Jäykkä ja tukeva kenkä, nilkkaa tukevalla varrella on parhaimmillaan kivikossa, juurakossa ja painavan rinkan kanssa. Klassinen vaihtoehto on leveälestisempi Meindl Island MFS Active, jossa on kosteudelta suojaava Gore-Tex-kalvo. Painoa parilla on reilu 1,5 kiloa, joten kengät ovat tukevat, mutta samalla selvästi kevyitä retkeilykenkiä raskaampi vaihtoehto.  

Vedenpitävä kalvo kengässä on hyödyllinen märässä varvikossa, suolla, sateella ja pienien vesipaikkojen ylityksissä. Kalvokaan ei pidä jalkaa kuivana, jos vettä pääsee kengän varren yli. Säärystimet auttavat estämään veden, roskien ja kivien päätymistä kengän suusta sisään.

Tärkeintä on kävellä uusilla kengillä useita lenkkejä ennen pidempää kävelyosuutta. Ota retkelle mukaan vaihtosukat ja varaa yhdet kuivat merinovillasukat yöksi. Villa lämmittää myös kosteana, koska kuidun rakenne sitoo ilmaa. Jos jalassa tuntuu kuumottava tai hiertävä kohta, pysähdy heti, suorista sukka ja suojaa iho rakkolaastarilla ennen kuin rakko ehtii kehittyä.

Rinkan koko ratkeaa yöpymisvarusteiden mukaan

Viikonlopun reissuun riittää useimmilla noin 50–65 litran rinkka. Litramäärää ei niinkään määritä matkan pituus vaan se, kuinka pieneen tilaan makuupussi, alusta ja teltta pakkautuvat. Paksu tekokuitupussi ja kookas teltta vievät selvästi enemmän tilaa kuin pieneksi pakkautuva untuvapussi ja kevyt majoite.

Rinkkaa ei kuitenkaan kannata hankkia vain litramäärän perusteella, sillä kantojärjestelmä ratkaisee enemmän kuin litrat. Selän pituus, lantiovyön muoto ja olkahihnojen asento ratkaisevat, tuntuuko sama kuorma hallittavalta vai raskaalta. Sovita rinkkaa painojen kanssa. Tyhjänä lähes mikä tahansa rinkka voi tuntua hyvältä.

Säädä rinkka tässä järjestyksessä: 

  1. Löysää hihnat ja nosta rinkka selkään.
  2. Aseta lantiovyö lantioluiden päälle ja kiristä se napakaksi.
  3. Kiristä olkahihnat niin, että ne asettuvat mukavasti olkapäitä vasten.
  4. Vedä kuormansäätöhihnoilla rinkan yläosa lähemmäs selkää.
  5. Sulje rintahihna kevyesti. Sen tehtävä on pitää olkahihnat paikoillaan, ei puristaa hengitystä. 

Oikein säädetyssä rinkassa lantio kantaa suurimman osan painosta ja olkahihnat vain vakauttavat kuormaa. Jos hartiat puutuvat tai rinkkaa joutuu nostelemaan jatkuvasti, säädöt tai selän pituus eivät ole kohdallaan.

Pakkaa makuupussi rinkan pohjalle omaan kuivapussiinsa. Painavat tavarat tulevat lähelle selkää, lapaluiden korkeudelle, jolloin kuorma pysyy lähellä kehon omaa painopistettä. Helpossa maastossa painopiste voi olla ylempänä ja vaikeakulkuisessa alempana. Sadevaatteet, ensiapupakkaus, juomapullo, kartta ja päivän eväät kuuluvat paikkaan, josta ne saa esiin purkamatta koko rinkkaa. Suojaa makuupussi erikseen kastumiselta, vaikka käyttäisit rinkan sadesuojaa.

Kaikki mallit löydät rinkkavalikoimastamme

Hyvä makuualusta pitää retkeilijän lämpimänä

Paksukaan makuupussi ei auta, jos makuualustan eristävyys on huono. Siksi makuualusta on osa hyvin nukuttua yötä, ei vain pehmuste. Makuualustan eristävyyttä mitataan R-arvolla, joka kertoo, kuinka hyvin alusta vastustaa lämmön siirtymistä maahan. Mitä suurempi luku, sitä lämpimämpi alusta. Keskikesän öihin riittää matala R-arvo, mutta loppukesän ja syksyn reissuille kannattaa valita jo selvästi korkeampi. Kahden päällekkäisen alustan R-arvot voi tarvittaessa laskea yhteen. Ohut solumuovialusta ilmatäytteisen alustan alla parantaa eristystä ja suojaa alustaa samalla puhkeamiselta. 
Erittäin kevyt ja lämmin vaihtoehto on ympärivuotiseen käyttöön sopiva NEMO Tensor All-Season -alusta. Sen R-arvo on 5,4, paino vain 580 grammaa ja pakkauskoko 11 x 27 cm. Jos etsit edullisempaa perusalustaa ensimmäiselle retkelle, Alps Mountaineering Outback on vaihtoehto. Sen R-arvo on 8,9, mutta myös mitat ovat isompia, sillä alusta painaa 2,98 kiloa ja pakkautuu 71 senttimetriä pitkäksi rullaksi. Ilmatäytteisten alustojen mukana kulkee yleensä aina sopiva paikkaussarja. Kokeile myös venttiiliä ja täyttöpussia etukäteen, sillä hämärässä leirissä käyttöohjeen lukeminen voi olla turhan työlästä. 

Riittävän lämmin makuupussi takaa miellyttävän unen

Makuupussien lämpötilat ilmoitetaan standardoituina testiarvoina:

  • Mukavuuslämpötila on alin lämpötila, jossa nukkuja voi odottaa nukkuvansa mukavasti rennossa asennossa palelematta.
  • Rajalämpötila on alin lämpötila, jossa nukkuu heräämättä kylmään.
  • Äärilämpötila saattaa tuntea kovaa kylmyyttä. Tässä lämpötilassa nukkujalla on hypotermian vaara.  

Jokainen kuitenkin tuntee kylmyyden eri tavalla. Aloittelevan retkeilijän kannattaa siis valita astetta lämpimämpi makuupussi, sillä varsinkin lyhyillä retkillä ihmiskeho ei ehdi tottua kylmään.

Testiarvot mitataan lisäksi eristävän alustan päällä ja aluskerrasto yllä, joten ne edellyttävät toimivaa kokonaisuutta. Loppukesän Suomen retkeilyjä varten kannattaa varata useamman asteen pelivara, sillä yöt voivat jäähtyä nopeasti ja väsynyt kulkija palelee helpommin kuin levännyt. Jos aiot jatkaa reissuja vielä lokakuussa, se kannattaa ottaa huomioon jo makuupussia valitessa. 

Makuupussia hankittaessa kannattaa keskittyä myös sen kokoon. Lämpötilaluokitus toteutuu parhaiten silloin, kun makuupussi ei ole liian ahdas eikä vastaavasti liian tilava.

Untuvapussi on lämmin painoonsa nähden ja pakkautuu pieneksi. Tekokuitupussi sietää kosteutta huolettomammin ja on yleensä edullisempi, mutta vie enemmän tilaa. Yöt kannattaa nukkua päähine päässä, sillä pää luovuttaa paljon lämpöä.

Hyvän leiriytymispaikan valintaan kannattaa käyttää aikaa

Teltan ilmoitettu henkilöluku ei yksin kerro, kuinka väljästi siellä nukutaan. Kahdelle hengelle telttaa valittaessa kannattaa tarkistaa pohjan todellinen leveys, ovien määrä ja eteistilojen koko. Mittaa myös, mahtuvatko omat makuualustasi rinnakkain. Esimerkiksi NEMO Dagger OSMO 2P on viikonloppuvaelluksille sopiva kevyt ja tilava kahden hengen retkeilyteltta.

Telttapaikan valinta vaikuttaa yön lämpöön yllättävän paljon, sillä notkot ja purojen varret keräävät kylmää ilmaa ja kosteutta. Etsi tasainen, kuiva ja kulutusta kestävä paikka. Vältä painanteita, märkiä sammalikoita ja kohtia, joihin sadevesi voi kerääntyä.  

Pystytä teltta kotona ainakin kerran. Tarkista, että mukana ovat kaaret, kiilat, narut ja mahdollinen korjausholkki. Käytä teltan ilmanvaihtoaukkoja valmistajan ohjeen mukaan. Nukkujien hengitys ja kostea ympäristö tiivistävät vettä teltan sisäpintaan, ja riittävä ilmanvaihto vähentää sitä. 

Kerrokset säädetään kohdilleen ennen kuin hiki on päässä

Kolmen kerroksen periaate on useimmille tuttu, mutta sen käyttäminen ei aina ole. Ihoa vasten tulee kosteutta siirtävä aluskerrasto, sen päälle tarvittaessa lämmittävä välikerros ja uloimmaksi tuulelta sekä sateelta suojaava kuori. Ratkaisevinta on, missä vaiheessa kerroksia vähennetään ennen kuin selkä kastuu hiestä tai lisätään heti tauolle pysähdyttäessä. Matkaan voi lähteä tarkoituksella hieman viluisena, ja antaa liikkeen lämmittää kehoa. Tarkoitus ei ole palella, mutta ei myöskään hikoilla, sillä märkä aluskerta jäähdyttää taukopaikalla nopeasti.

Puuvilla kannattaa jättää kotiin, sillä se imee kosteutta, menettää eristävyytensä märkänä ja kuivuu hitaasti. Merinovilla ja tekniset kuidut toimivat retkeillessä paremmin. Vaihtoehtoja voit katsoa retkeilyvaatteiden valikoimasta. Sadevaatteet pakataan paikkaan, josta ne saa esiin ennen kuuroa, ei sen jo alettua. Sadevaate toimii tarvittaessa myös tuulensuojana tauolla. 

Pidä kuivapussissa yksi leiriin varattu alusasu ja sukat. Samat kuivat vaatteet toimivat yöasuna, joten erillistä vaihtovaatekertaa ei tarvita. Pipo ja kevyt lämmin takki tuovat loppukesän iltaan lisämukavuutta. 

Retkiruokailu on vaelluksen suola

Avotulen tekeminen toisen maalla vaatii aina maanomistajan luvan, eikä sitä saa sytyttää metsäpalovaroituksen aikana. Varoituksen aikana ainoastaan tiettyjen virallisten retkikohteiden maasta eristettyihin hormillisiin tulipaikkoihin saa yleensä tehdä tulet, mutta kohteen omat ohjeet ja voimassa oleva maastopalovaroitus on tarkistettava aina. Myös risukeitin lasketaan avotuleksi.

Retkikeitintä voi käyttää vain, jos siitä ei aiheudu palovaaraa. Keitin asetetaan vakaalle, palamattomalle alustalle tuulettomaan paikkaan niin, ettei se voi kaatua. Jos olosuhteita ei voi varmistaa, syödään ruoka kylmänä. Vastuu turvallisuudesta on aina käyttäjällä.

Aloittelijalle helpoin vaihtoehto on kaasupoltin. Se syttyy heti, tehoa voi säätää portaattomasti ja polttoaine on siistiä käsitellä. Kylmässä kaasun paine laskee ja liekki heikkenee, mutta loppukesän lämpötiloissa siitä ei ole haittaa. Spriikeitin on puolestaan hiljainen, edullinen ja lähes rikkoutumaton, mutta hitaampi ja selvästi tuuliherkempi.  

Ruoat kannattaa laskea ateria kerrallaan lähtö- ja paluuajan mukaan. Jos yhden yön retkelle lähdetään päivällä ja sieltä palataan seuraavana iltapäivänä, mukaan tarvitaan tavallisesti lähtöpäivän päivällinen ja iltapala sekä paluupäivän aamupala ja lounas. Kahden yön retkelle lisätään toisen retkipäivän ateriat, iltapala ja seuraavan aamun aamupala. Päälle tulevat matkan välipalat ja hieman vararuokaa.

Annospussit ovat kevyitä, mutta samoilla periaatteilla voi pakata itse puuroa, nuudeleita, perunamuusia, kuivattuja aineksia ja muuta nopeasti kypsyvää. Termospullo tai eristetty muki on viileällä säällä painonsa arvoinen. Muista myös syödä ennen nukkumaanmenoa, sillä tyhjä vatsa ja päivän rasitus saavat monet palelemaan tavallista herkemmin.

Selvitä reitin juomavesipaikat etukäteen ja kanna vettä niin paljon, että se riittää seuraavalle varmalle täydennyspaikalle sekä pieneen varaan. Kuuma sää, raskas maasto ja pitkä väli vesipaikkojen välillä kasvattavat tarvetta. Kaikki kirkas luonnonvesi ei ole juomakelpoista. Suosi huollettua vesipistettä tai kaivoa, jonka vedenlaatu on tutkittu. Lähdevesi on yleensä pintavettä parempi vaihtoehto, mutta luonnonveden käyttö on aina omalla vastuulla. Epävarma vesi käsitellään tarkoitukseen sopivalla menetelmällä tai keitetään viisi minuuttia. Sinilevää sisältävää vettä ei käytetä edes keitettynä.

Otsalampussa käyttöaika voittaa suurimman valotehon  

Loppukesän retkellä otsalamppu kuuluu perusvarusteisiin. Kädet jäävät vapaiksi teltan pystyttämiseen, ruoanlaittoon ja kartan lukemiseen. Lampun suurinta valotehoa tärkeämpiä ovat tasainen lähivalo, helppo tehonsäätö ja riittävä käyttöaika pienellä teholla. Punainen valo säilyttää hämäränäön, joten sitä kannattaa hyödyntää. Ladattava Armytek Elf C2 toimii sekä otsalamppuna että irrotettavana käsivalaisimena ja latautuu USB-C-liitännästä. Muut vaihtoehdot löydät retkeilyn elektroniikasta.  

Varavirtalähde kannattaa ottaa mukaan, etenkin jos käytät puhelinta karttana. Lataa reitti puhelimeen myös verkkoyhteydettä käytettäväksi. Lentotila säästää akkua alueella, jossa puhelin etsii jatkuvasti verkkoa. Paperikartta ja kompassi kannattaa silti pitää mukana ja opetella niiden käyttöä ennen kuin puhelimesta loppuu virta.

Turvallinen retki kaikille osapuolille

Kerro läheiselle reitti, yöpymispaikka ja aika, jolloin ilmoitat palanneesi. Jos suunnitelma muuttuu, kerro siitäkin silloin, kun yhteys vielä toimii. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja soita hätätilanteessa sen kautta, jotta sijaintisi välittyy hätäkeskukseen. Pidä puhelin ja varavirtalähde kuivina ja kylmänä yönä suojassa pahimmalta viileydeltä. 
Ensiapupakkauksessa tarvitaan ainakin haavanhoitotarvikkeet, rakkolaastareita, joustoside ja omat lääkkeet. Pieni määrä vahvaa korjausteippiä paikkaa revenneen kankaan tai irronneen varusteen väliaikaisesti. 

Mitä rinkasta kannattaa jättää pois?

Ensikertalaisen rinkka on lähes aina liian täysi. Lyhyellä viikonloppuretkellä yleisimmät turhat kilot ovat ylimääräiset vaihtovaatteet, säilykkeet ja purkkiruoat tai turhat teräaseet. Montako kertaa aiot oikeasti vaihtaa paitaa yhden yön reissulla? Varavaruste tarvitaan silloin, kun sen puuttuminen keskeyttää retken tai vaarantaa turvallisuuden. Siksi kuiva yöpymisvaatekerta, sytyttimet ja valaisimen varavirta ansaitsevat paikkansa. Jos reitillä käytetään luonnonvettä, mukaan tarvitaan myös sille sopiva käsittelymenetelmä.  

Punnitse täysi rinkka kotona ja kävele sen kanssa hetki. Jos kuorma tuntuu jo pihassa raskaalta, retkellä se ei kevene. Retken jälkeen jaa tavarat kolmeen ryhmään: käytetyt, tarpeelliset varavarusteet ja turhaan mukana olleet. Lista kevenee reissu reissulta, ja parin retken jälkeen tunnet oman varustuksesi paremmin kuin mikään yleisohje.

Pakkauslista viikonlopun vaellukselle

Kulkeminen ja suunnistus

  • sopivat ja sisään ajetut kengät
  • rinkka ja tarvittaessa sadesuoja
  • kartta, kompassi ja puhelimeen tallennettu maastokartta
  • vaellussauvat tarvittaessa

Yöpyminen

  • teltta tai muu säänmukainen majoite kaikkine osineen
  • makuupussi kuivapussissa
  • riittävän eristävä makuualusta ja paikkaussarja
  • pieni istuinalusta; vaatteilla täytetty suojapussi käy tyynystä 

Vaatteet

  • ihoa vasten käytettävä, retkeilyyn sopiva paita tai aluskerros
  • lämmittävä välikerros
  • sade- ja tuulensuoja
  • pipo tai muu lämmin päähine
  • vaihtosukat
  • kuiva alusasu ja sukat leiriin sekä yöksi 

Ruoka ja vesi

  • kattila, muki ja lusikka
  • sytytin ja varasytytin vesitiiviisti pakattuina
  • ateriat, välipalat ja hieman vararuokaa
  • vesipullot tai -pussi reitin vaatimalla tilavuudella
  • tarvittaessa reitille sopiva vedenkäsittelymenetelmä 
  • retkikeitin, polttoaine ja keittimeen sopiva tuulisuoja

Turvallisuus ja muut tarvikkeet

  • otsalamppu ja varavirta
  • puhelin, latausjohto ja varavirtalähde
  • ensiapupakkaus, rakkotarvikkeet ja omat lääkkeet 
  • puukko tai monitoimityökalu
  • korjausteippiä ja varusteiden omat korjaustarvikkeet
  • henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja wc-paperi vesitiiviisti pakattuina
  • hyönteiskarkote ja tarvittaessa aurinkosuoja
  • roskapussi 

Valmiina ensimmäiselle yölle maastossa

Kun ensimmäisen luonnossa vietetyn yön jälkeen nautit kiireetöntä aamukahvia ja katselet, kun sumu nousee järveltä, ymmärrät miksi olet heti koukussa. Älä kasaa liian suuria odotuksia, sillä ensimmäisen viikonloppuvaelluksen ei tarvitse suuntautua kauas. Yhden tai kahden yön retki lähireitillä kertoo jo, toimivatko varusteet käytännössä: hiertävätkö kengät, pysyykö rinkka säädöissään, valmistuuko illallinen vaivatta ja tarkeneeko yöllä.

Kun ensimmäinen retki on tehty, tiedät jo paljon tarkemmin, kaipaatko leveämpää makuualustaa, pienempää rinkkaa vai lämpimämpää välikerrosta. Silloin seuraava varustehankinta perustuu omaan kokemukseen eikä arvaukseen.

Tutustu retkeilyvalikoimaamme ja kokoa varustuksesi kerralla kuntoon. Jos rinkan tai makuupussin valinta mietityttää, kysy asiantuntijoiltamme neuvoa. Autamme mielellämme löytämään sinulle sopivan kokonaisuuden.

Usein kysyttyä viikonlopun vaellusvarusteista

Kuinka painava rinkka saa olla viikonlopun vaelluksella?

Yleinen nyrkkisääntö on, että rinkka painaa korkeintaan noin viidenneksen kantajansa painosta. Ensimmäisellä reissulla paino ylittää tämän helposti, koska mukaan pakataan varmuuden vuoksi liikaa. Punnitse rinkka ennen lähtöä ja karsi listaa sen mukaan.

Mitä makuupussin lämpötilamerkinnät tarkoittavat?

Mukavuuslämpötila kertoo, missä lämpötilassa nukkuja pysyy rennossa asennossa palelematta. Rajalämpötilassa yöstä selviää käpertyneenä, ja äärilämpötila on selviytymisarvo. Valitse pussi mukavuuslämpötilan perusteella ja varaa loppukesän öihin useamman asteen pelivara.

Mikä R-arvo makuualustaan tarvitaan?

Alle kahden R-arvo on tarkoitettu kesäoloihin, 2–4 kolmen vuodenajan käyttöön, 4–6 välikausiin ja kylmille keleille sekä kuuden tai sitä suuremmat arvot talvi- ja lumikäyttöön. Nämä ovat suuntaa antavia luokkia, eivät suora muunnos ulkolämpötilaksi. Päällekkäisten alustojen R-arvot voi laskea yhteen.

Tarvitaanko viikonlopun vaelluksella teltta vai riittääkö laavu?

Autiotupa tai laavu riittää, jos reitilläsi on sellainen ja tiedät sen olevan vapaana. Teltta antaa vapauden pysähtyä siihen, mihin päivä loppuu, ja suojaa hyttysiltä. Ensimmäiselle reissulle teltta on varmempi valinta.

Saako maastopalovaroituksen aikana käyttää retkikeitintä?

Avotulta ei saa tehdä maastopalovaroituksen aikana, ja kielto koskee myös risukeittimiä sekä tavallisia tulentekopaikkoja. Muuta retkikeitintä voi käyttää vain, jos siitä ei aiheudu palovaaraa: alustan on oltava vakaa ja palamaton, paikan tuuleton eikä keitin saa voida kaatua. Jos turvallisuutta ei voi varmistaa, keitintä ei käytetä.

Voiko luonnonvettä juoda sellaisenaan?

Luonnonveden käyttö on aina omalla vastuulla. Selvitä huolletut vedenottopaikat ennen lähtöä ja suosi tutkittua kaivovettä. Lähdevesi on yleensä pintavettä parempi vaihtoehto. Epävarma vesi käsitellään tarkoitukseen sopivalla menetelmällä tai keitetään viisi minuuttia. Sinileväistä vettä ei käytetä edes keitettynä.