100% tyytyväisyystakuu   14 vrk ilmainen palautus / vaihto

Vaivatonta ostamista   Monipuoliset maksu- ja toimitustavat

Nopea asiakaspalvelu   Arkisin klo 8-16

Kuinka kylvän riistapellon

1. Riistapellon kyntäminen

Riistapelto kynnetään keväällä ja äestetään tasaiseksi heti, kun kynnöksen pinta on ehtinyt kuivahtaa muokkauskelpoiseksi. Sen jälkeen maa jätetään koskemattomaksi noin kolmen viikon ajaksi. Tänä aikana sekä yksi- että monivuotiset rikkakasvit kasvavat suureksi.

2. Ruiskutus

Kesäkuussa pelto ruiskutetaan glyfosaatilla, jolloin rikkakasvit alkavat pian kellastua ja kuolevat 2–3 viikon kuluessa kokonaan.

3. Kylväminen

Kylväminen tehdään ruiskutuksen jälkeen, kun kasvusto on ehtinyt kokonaan kuivua. Sääoloja kannattaa seurata, sillä kesäkuussa voi olla pitkiäkin kuivia jaksoja. Kylvö suoritetaan käsikäyttöisellä Solo-sirottimella, jolla siemen kylvetään tasaisesti maanpintaan suoraan rikkakasvien joukkoon. Heti tämän jälkeen pelto jyrätään huolellisesti. Samanaikaisesti kun rikkakasvit kellastuvat ja kuolevat, riistapeltokasvit itävät ja lähtevät kasvamaan. Käytettäessä traktorivetoista kylvökonetta on kylvövantaat säädettävä kulkemaan aivan pinnassa. Liian syvälle menneet siemenet eivät jaksa nousta maan pintaan.

Ruiskutettujen rikkakasvien katveessa on yleensä sen verran kosteutta, että siemen itää myös maan pintaan kylvettynä ja pienikin sade pitää maan pinnan pitkään kosteana.

Monet riistapeltokasvit, kuten rehukaalit ja rehurapsi ovat reheväkasvuisia ja suurisatoisia. Kasvakseen kunnolla ne vaativat siksi voimakkaan typpilannoituksen. Sama koskee muita riistapeltokasveja, joita on lannoitettava vähintään samoilla annostuksilla kuin muita vastaavia maatalouskasveja.

  • Älä vähättele kirppojen aiheuttamaa tuhoa taimettumisen jälkeen, sillä taimet voivat tuhoutua kokonaan jo muutamassa päivässä.

Käsikäyttöisen SOLO keskipakoissirottimen säiliöön laitetaan kylvöalalle punnittu siemenmäärä, joka kylvetään tasaisesti koko alalle. Suurikokoiset siemenet on kuitenkin äestettävä tai kylvettävä 3–4 cm:n syvyyteen. Siemen voidaan kylvön helpottamiseksi sekoittaa esimerkiksi lannoitteeseen. Lisätyppeä on myös hyvä käydä levittämässä SOLO:lla heinä-elokuussa ennen sadetta.

4. Kylvömäärä

Kylvömäärä: Tiettyjen riistapeltosiementen annosteluohjeessa on varsin suuri ero suosituksen ala- ja ylärajan välillä. Esimerkiksi Diana Metsästäjän nauriin annosteluohje on 1–2 kg/ha, joten puhutaan varsin merkittävästä erosta myös siemenen hehtaarikustannuksen osalta. Karkeasti voidaan ohjeistaa, että jos kylvöolosuhteet ovat huonot, niin käytä ohjeen ylärajan kylvömääriä. Vastaavasti kun olosuhteet ovat kunnossa, selvitään alarajan kylvömäärillä.

Käytä kylvösiementä annosteluohjeen alarajalta jos:

  • Pelto on maanäytetietojen perusteella hyvässä kasvukunnossa
  • Pelto sijaitsee aurinkoisella ja lämpimällä paikalla
  • Pellon vesitalous on kunnossa
  • Rikkakasvit voidaan torjua
  • Tuholaiset saadaan pidettyä aisoissa

Käytä kylvösiementä annosteluohjeen ylärajalta jos yksikin näistä kohdista toteutuu:

  • Pelto ei vaikuta erityisen hyvältä ja kasvukunnosta ei ole tietoa (maanäytetiedot puuttuvat)
  • Pelto sijaitsee metsän varjossa
  • Kosteusolosuhteet eivät ole kunnossa
  • Rikat ja tuholaiset eivät ole torjuttavissa

5. Lannoitus

Riistapeltokasvit tarvitsevat lannoitusta siinä missä varsinaiset tuotantokasvitkin. Yleensä tarkoitukseen sopivimpia ovat ns. NPK-lannoitteet, jotka sisältävät typpeä, fosforia ja kaliumia. NPK-lannoitteistakin kannattaa valita sellainen, jossa fosforin määrä on korkea ja jossa on lisänä hivenaineista sinkkiä, mangaania ja magnesiumia. Typpi on varsinkin suuria rehumääriä tavoittelevalle riistapellolle tärkein ravinne, mutta fosfori on varsinkin kasvin alkukehityksen kannalta erittäin tärkeää. EU tukikelpoisille riista- ja monimuotoisuuspelloille saa kylvön yhteydessä levittää maksimissaan 60 kg typpeä/hehtaari. Tämä määrä ei yleensä riitä, jos tavoitellaan maksimaalisen rehevää ja vihreää kasvustoa. Jos riistapeltolohkolla ei ole lannoitusta rajoittavia velvoitteita, kannattaa typen määrä nostaa 120 kiloon hehtaarilla. Kukkiville ja monimuotoisuutta edistäville pelloille typen määrän lisääminen ei sinänsä tuo lisäarvoa, vaan saattaa jopa viivästyttää kukintaa. Niille 60 kg:n rajoitus typen suhteen on varsin sopiva. Monimuotoisuuslohkoilla fosfori aikaistaa maisemakasvien kukintaa ja edesauttaa kasvuston onnistumista myös varmemman alkukehityksen kautta. Kaalien ja juureksien viljelyssä lannoituksella on selvä vaikutus sadon määrään. Suurin hyöty lannoituksesta saadaan, kun vesitalous ja lohkon muut asiat, kuten maan rakenne ja pH, ovat kunnossa!

6. Viljelykierto

Oikeanlaisella viljelykierrolla saadaan helpotusta moniin riista- ja monimuotoisuuspeltoja kiusaaviin ongelmiin! Muista niityt ja nurmet osana riista- ja monimuotoisuuspeltojen viljelykiertoa! Niiden avulla saadaan katkaistua kaalikasvien kasvitautikierre ja parannettua maan rakennetta. Oikeilla siemenseosvalinnoilla ne ovat osaltaan erinomaisia riistan ravinto ja suojakasveja sekä erinomaisia peltoluonnon monimuotoistajia.

Copyright © 2018-2099 Uittokalusto Oy. All rights reserved.